HARSO ry on yhdessä Suomen yliopistollisten sairaaloiden ja Harvinaiset-verkoston kanssa jättänyt vetoomuksen toisiolain ( 552/2019 Lakisosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä) muuttamiseksi. Suomen käytännöt mm. lääketieteellisen rekisteritutkimuksen osalta poikkeavat eurooppalaisista käytännöistä. Poikkeavuudet saattavat vakavimmillaan sulkea Suomen ulos eurooppalaisesta yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Harvinaissairauksien hoito ja tutkimus on vahvasti riippuvaista kansainvälisestä yhteistyöstä juuri tapausmäärien vähyyden vuoksi.
Toisiolain soveltaminen tällaisenaan ei vaikuta ainoastaan harvinaisten sairauksien ja -vammojen hoitoon ja tutkimukseen, vaan lisäksi mm. kantasoluhoitoihin, harvinaisten syöpien hoitoihin, elinsiirtoihin, lasten syöpien hoitoon ja lasten sydänvikojen hoitoon. (Lähde: Toisiolaki vaarantaa rekisteritutkimuksiin perustuvan hoidon ja eurooppalaisen yhteistyön kehittämisen | HUS (sttinfo.fi)).
HARSO on laatinut vetoomuksen toisiolain muuttamiseksi, joka on liitetty yliopistollisten sairaaloiden vetoomuksen liitteeksi.
______________
Tutustu vetoomukseemme ja anna tukesi sivun alaosasta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta.
_______________________________
HARSOn VETOOMUS TOISIOLAIN MUUTTAMISEKSI
HARSO ilmaisee tähän kannanottoon liittymällä syvän huolensa tulevaisuuden harvinaissairauksien hoidon saatavuudesta ja laadusta. On tärkeää, että harvinaissairauksien hoidon pohjana käytettävät rekisteritiedot ovat turvallisia, mutta myös mahdollistavat tiedon jakamisen niin Suomen rajojen sisäpuolella kuin myös EUssa. Suuressa osassa harvinaissairauksissa on jo nyt nähtävissä tiedonpuutteen vaikutukset hoitoon.
On myös ensiarvoisen tärkeää, että lääkärit saavat asianmukaista ja ajantasaista tietoa harvinaissairauksien hoidosta. Yliopistosairaaloissa 10 vuoden aikana ERN-verkostoissa tehty työ on tuonut mukanaan lisää asiantuntemusta sekä yhdenvertaista hoitoa harvinaissairaiden elämään.
Suomen eristäytyminen jo olemassa olevista hoitoverkostoista sekä tutkimushankkeista vaarantaa jo ennestään erittäin haasteellisen harvinaissairauksien hoidon toteutumisen ja kehityksen. Hoidon saatavuus ja laatu vaarantuisivat kohtuuttomasti, mistä kärsijänä olisi ensisijaisesti harvinaissairaat ja -vammaiset itse, merkittävästi myös heidän läheisensä.
Tiedonsaanti ei siis ole hyväksi ainoastaan lääkäreiden jatkuvalle asiantuntemukselle, mutta myös erittäin merkityksellistä potilasturvallisuudelle ja hoidon yhdenvertaisuudelle. Harvinaissairaat kokevat jo nyt tulevansa syrjityksi monissa terveydenhoito- ja sosiaalihuollon palveluissa puhtaasti tiedon- ja kokemuksen puutteesta.
Tiedonpuute varjostaa harvinaissairaustutkimusta globaalisti, ja siksi tutkimustiedon ennalta määrittely on usein mahdotonta, koska ei ole hypoteesia, mihin tutkimus johtaa. On runsaasti harvinaissairauksia, joista puuttuu edes yhteen kokoava tutkimus hoidosta. On lisäksi kestämätöntä, että rekisteripohjainen tutkimus vesitetään tutkijoilta tietoturvallisten ympäristöjen saatavuuden puutteella sekä myös taloudellisten seikkojen pohjalta. Harvinaissairauksien pienimuotoinenkin tutkimus on turvattava myös tulevaisuudessa.
Harvinaissairaat ovat erittäin tietoisia potilasrekisterien hyödyistä, ja on HARSOn näkemys että monissa sairauksissa EUn kattava potilasrekisteri on ainut tapa edistää ja varmistaa laadukkaan hoito- ja tutkimustiedon käyttöönotto ja saatavuus Suomessa. Harvinaissairas potilassuostumuksen antamalla liittyessään pysyvään rekisteriin on tietoinen sairautensa hoidon haasteista ja erityisesti tutkimustiedon puutteesta. On holhoavaa ajatella, että harvinaissairas ei ymmärtäisi oikeuksiaan niin rekisterin käyttötarkoituksista kuin oikeudestaan tulla unohdetuksi rekisteristä. Tämä luo myös syvän epätasa-arvon hoidon saatavuuteen verrattuna tunnetumpiin, yleisempiin sairauksiin nähden, joissa tutkimustietoa sekä potilasrekisterien tietoja on yhden sairaalan tietokannoissa riittävästi.
Potilassuostumuksen aliarvostaminen on myös suorassa ristiriidassa potilaan itsemääräämisoikeuteen, ja usein harvinaissairas itse katsoo, että rekistereissä ja tutkimuksissa mukanaolo on ainut tapa saada tulevaisuudessa toimivia hoitoja ja lääkityksiä. On tärkeää, että EUn tasolla tehdään laadukasta, potilasturvallisuuden ylläpitävää ja tietoturvasta huolehtivaa niin lääke- kuin hoitotutkimustakin. Tämän mahdollistavat EU:n asetukset ja määräykset pitäisi riittää myös Suomelle.
HARSO ry:n puolesta
Katri Asikainen
Puheenjohtaja
19.2.2021
Tutustu vetoomukseen kokonaisuudessaan tästä: Vetoomus eduskunnalle toisiolain muuttamiseksi
HARSOn vetoomus PDF-muodossa: Toisiolaki-kannanotto_HARSO_1902021
__________________
Liity HARSO ry:n vetoomukseen tästä:
_____________________________